Normaalisti aamuihin kuuluu jotain perussettiä nopeasti jääkaapista pöytään raavittuna, mutta joskus sitä saa itsestään puserrettua irti edes aavistuksen enemmän. Tänään aamulla tuijottelin puolitangossa roikkuvilla unisilla silmilläni pöydällä kököttävää yksinäistä, hiukan mustunutta banaaninrassua. Päätin aktivoitua ja sohaista pikaiset banaaniletut muksuille pöytään.
Banaaniletut olivat jokin aika (vuosi, kaksi, vuosikymmen?) sitten nettihitti, ja harvassa olivat ne ruoka- ja lifestyleblogit, joissa ei postausta banaaniletuista ollut. En silloin testannut kuumaa trendiruokaa, mutta nyt tuo mustunut sinkkubanaani innoitti testikierrokselle. Banaanilettujen ohje kaikessa yksinkertaisuudessaan menee näin:
Banaania
Kananmunaa
Muussataan banaani, sekaan kananmunat, paista.
Melkoista ruokahifistelyä siis. :D Minulla oli nyt tarjolla yksi banaani, jonka kaveriksi päätin kipata yhden munan. Fifty-fifty, päättelin, kun en muutakaan keksinyt. Sekaan heittelin vielä hiukan kanelia, ja hiukan enemmän kardemummaa makua antamaan. Koko homma sekaisin, ja paistoin pannulla ihan tavan rypsiöljyssä pieniä lettusia. Lettujen päälle heitin suoraan pakastimesta jäisiä tämän syksyn mustikoita. Kolmeveelle kelpasi niin hyvin, että minulle ei jäänyt yhtään. Nauroi vain syödessään. "On niin hyvaa, aiti, minä tykkaan!" Yksivee maisteli puolikkaan letun, työnsi sormensa keskelle toista puolikasta ja viskasi sen sitten nauraen lattialle. Josta kolmevee poimi sen ahnaasti käsiinsä ja tunki suuhunsa. Eipähän mennyt hukkaan sekään lettu.
Itse nautiskelin kahvisammiolliseni lisäksi hapankorpun (tai muutamankin, kröhöm) juustolla, avokadolla ja nokkosyrttisuolalla. Olen aivan korviani myöten rakastunut Helsinki Wildfoodsin Hienoon nokkosyrttisuolaan, joka on täysin korvannut kaiken suolan ruoanlaitossani. Myös esimerkiksi avokado- tai kurkkuvoileivän päälle ripoteltuna aivan käsittämättömän hyvää. Suosittelen lämpimästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti